Kevättä rinnassa

Lumet on jo aika kivasti sulanut, joten ajattelin, että vapaapäivänä olisi kiva käydä metsässä juoksentelemassa ja ottaa samalla muutama keväinen kuva. Ilma oli kuitenkin ankea ja harmaa, metsä oli loskainen ja täynnä risuja, havunneulasia ja kaadettuja puita hakkuiden jäljiltä. Tuo metsäläntti oli aiemmin tosi kiva, pieniä polkuja meni ristiin rastiin ja vaikka alue ei kauhean iso olekaan, pääsi koiran hyvin juoksemaan ympäriinsä. Talvellakin siellä pääsi ihan hyvin liikkumaan, kun muut koiranulkoiluttajat talloivat polkuja lumeen. Nyt talven ja puunkaadon jäljiltä polkuja ei näy missään, vaikka lunta ei ihan hirveästi enää olekaan. Isoja oksia, risuja ja kantoja on joka puolella, ja koko ajan saa varoa, ettei kompastu mihinkään. Maassa olevat kuusenoksatkin tarttuvat tosi kätevästi koiran turkkiin kiinni ja niitä raahautuu aina puoli metsää mukana.

Eilinen agility vaati veronsa ja Eddie ei ollut ihan kauhean innostunut vapaana juoksentelusta tänään, haisteli vaan ja jolkotteli rauhallisesti ympäriinsä, kun yritin ottaa siitä edustavaa kuvaa. Eilen meni agilitytreenit taas oikein hyvin. Pikkukoira oli intoa täynnä, malttamattomana hyppeli ja haukateli sen aikaa kentän sivussa, että saatiin rata kasattua valmiiksi, ja kun sen vuoro tuli, syöksähteli se esteeltä toiselle. Mentiin pitkästä aikaa pussia, ja sekin meni tosi hyvin! Sporttikoirahallin pussi on paljon kevyempi kuin Purinan vastaava, eikä Eddiellä ollut sen kanssa oikeastaan mitään ongelmaa, vaikka Purinan pussia se ei ole suostunut menemään kuin kerran niin, että pussin loppuosa on kokonaan maassa. Hyppyjenkään kanssa ei ollut mitään ongelmaa, vaan kaikki meni ihan loistavasti. Ohjauksessa mulle edelleen tulee jatkuvasti virheitä, minkä takia koirakin hämmentyy, mutta ehkä se siitä.

Silmät kiinni ja pissalle.