lauantai 16. marraskuuta 2013

Muumilaaksosta päivää!

Aiemmin tällä viikolla töistä kotiin tullessa oli ovella vastassa varsin eri näköinen otus kuin yleensä. Koiran kuono oli turvonnut kaksinkertaiseksi. Eddien ylähuulet oli ehkä 3-4 cm paksut ja turvotusta oli leuan allakin. Naamaakin kutitti ja se hankasi kuonoaan tassullaan.

Normi-Eddie
Muumipeikko-Eddie
Vasemmalla on siis kuva Edistä normaalitilassa, oikealla kuono turvonneena. Kuvissa se ei kyllä näytä ehkä ihan niin turvonneelta kuin mitä se oli.

Kotona ei tietenkään ollut kyytabletteja, vaikka kaikkea muuta mahdollista löytyikin (note to self: päivitä lääkekaappi. Kolme vuotta sitten vanhaksi menneellä matolääkkeellä ei ehkä tee mitään, mutta kun varastoista kuitenkin löytyy lääkehiilestä ja tassusiteen tekotarpeista lähtien melkein kaikkea mahdollista, niin oisiko ehkä voinut joskus hankkia niitä kyytablettejakin..?). Turvonnut koira siis pakattiin autoon ja ajoin vanhemmilleni hakemaan kyytabletteja.

Kyytabletti siis saatiin nassuun ja tunnin päästä turvotus alkoi jo hieman laskea ja koirakin reipastua.

Vasen puoli oli enemmän turvoksissa.
Illalla kuono alkoi ehkä hieman turvota taas uudestaan, joten annoin uuden kyytabletin. Se laskikin nopeasti turvotusta, mutta sen jälkeen alkoivat silmäluomet turvota ja punoittaa ja Eddie hankasi silmiään kovasti. Yöllä se alkoi vielä oksentaa ja seuraavana päivänä oli mahakin sekaisin, vaikka kaikki turvotus olikin yön aikana laskenut.


Vähän vaisu se oli pari päivää, mutta nyt se alkaa olla jo oma itsensä taas, eikä naamakaan ole enää turvonnut uudestaan. Reaktion syy jäi mysteeriksi.