Pojat pellolla

Syksy on jo pitkällä. Meidän lähipeltomme oli muutaman viikon ajan loistava koiranjuoksutuspaikka, kun vilja oltiin puitu pois, joten käytiin siinä useamman kerran kävelyllä koirien kanssa. Nyt pelto on kynnetty ja ilmatkin on sen verran lämpimiä, että koko pelto on epätasaista mutavelliä.

Eddie merkkaa pellon omakseen.

Bonosta on kasvanut jo iso poika. Pellolla se sinkoilee edestakaisin ja välillä syö jäniksenpapanoita. Eddie lähinnä jolkottaa haistellen ja omaa reviiriään merkkaillen, mutta innostuu sekin välillä juoksemaan niin kovaa kuin pääsee.

Eddie poseeraa vakavana.

Vähän hymyilyttää, kun pääsee pellolle juoksemaan.

Dumbokorvainen Bono

Pojat oli syys-lokakuun vaihteessa viikon hoidossa lomamatkamme takia ja tuntui, että se kasvoi sinä aikana ihan hurjasti. Nyt se on jo tuommoinen lähes aikuisen näköinen, vaikka onkin kovin kääpiö Ediin verrattuna, ja saa toki asiaankuuluvia pentuhepuleita vähän väliä.

Pontsu juoksee pellolla.

Bonon kanssa ollaan syksyn aikana käyty muutamia kertoja näyttelytreeneissä ja sen seisominen alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla, ainakin, jos ei ole liian väsynyt tai muuta mielenkiintoista näkyvissä tai liian märkää tai liian tuulista tai kuun asento sellainen, että ei vaan pysty keskittymään yhtään mihinkään. Vieraita ihmisiä Bono välillä kesällä vähän aristeli, mutta eilen näyttelytreeneissä se lähti ohjaajan mukaan kävelylle ja alkoi riehua ja leikkiäkin ohjaajan kanssa. Pöydälläkin se oli tosi nätisti, antoi katsoa hampaat ja kopeloida kunnolla. Ehkä se siitä alkaa sujua jossain vaiheessa. Kotonahan se on samanlainen nössykkä kuin Edikin. Kynnet leikataan niin, että Pontsu makaa kyljellään trimmauspöydällä ja meinaa nukahtaa siihen. Jaloista se saa pöydällä käännettyä näppärästi selän kautta ympäri, niin saa toisen puolen kynnet leikattua, ja sitten pitää vähän tuuppia sitä hereille, kun homma on valmis.

Eddie juoksee pellolla.

Bonon näyttelytreenien aikana Jukka on käynyt pitkällä kävelylenkillä Eddien kanssa, niin sekin saa välillä rauhaa ipanasta. Nykyään ne tulee kyllä ihan hyvin toimeen keskenään. Bono ei enää niin paljoa pure ja revi Ediä turkista, niin Edillä ei koko ajan mene hermot Bonoon, vaan välillä ne vähän leikkiikin keskenään ja juoksee peräkkäin pihalla. Ulkona kävelyllä ne pääasiassa kulkee rinnakkain ihan nätisti, paitsi jos Pontsu väsyy. Silloin se alkaa kiskoa Ediä valjaista tai hihnasta.

Meidän pojat.

Näyttelytreenien lisäksi Ponsunkin kanssa olisi tarkoitus mennä Kiva koirakansalainen -kurssille jossain vaiheessa, mutta vielä en ole löytänyt sopivaa kurssia, jolle päästäisiin edes melkein joka kerta. Onni olisi säännölliset työajat niin olisi paljon helpompi käydä kaikenlaisilla kursseilla...

Pontsu juoksee, Eddie yrittää taustalla karata.

Pontsuhepuli

Bonolle on pari pentunäyttelyä tiedossa tälle vuodelle, Eddie on näyttelytauolla ainakin ensi kevääseen asti, ehkä pidempäänkin. Ensi keväälle olisi muutamia ihan kivoja näyttelyitä ja tuomareitakin, mutta täytyy vielä miettiä, kumman ilmoitan mihinkin näyttelyyn. Eddiehän yleensä pudottaa turkkinsa ihan täysin maaliskuussa, joten alkukevään ja -kesän näyttelyihin sitä tuskin kannattaa viedä (MOT tämän vuoden toukokuun näyttelyissä...). Pontsun karvanlähdön ajankohdasta ei vielä ole mitään tietoa. Vielä siitä ei kovin paljoa karvaa ole lähtenyt ja turkin laatu on selvästi erilainen kuin Edillä, joten voi olla, että se vaihtaa turkkinsakin jotenkin eri tavalla kuin Eddie. Saa nähdä.

Teini-Ponsu