Syksyn kuulumisia

Syksy on jo pitkällä ja bloginkin päivittäminen on jäänyt, koska mitään erityistä ei ole tapahtunut.

Syyskuussa oli vuoden viimeinen näyttely Hyvinkäällä, sen arvostelu löytyy Näyttelyt-osiosta. Eddie sai jälleen kerran EH:n, tuomari oli hyvin tiukka, tutki kaikki kovin tarkasti pöydällä, seisotti pitkään ja antoi vain yhden ERI:n, vaikka koiria oli kymmenen. Eddie saa kasvatella turkkiaan ensi kevääseen ennen seuraavia näyttelyitä, sillä Helsingin voittaja-näyttelyyn tuskin olemme koiran kanssa menossa.

Muutaman viikon takainen kuva puistosta.

Eddie on yhtäkkiä alkanut syödä paljon enemmän kuin ennen, jopa niin paljon, että aloin epäillä sen olevan jotenkin sairas... Se on aina ollut huono syömään, ja keväästä lähtien se on syönyt aina vain murto-osan päiväannoksestaan. Vaihdoin alkukesästä sen ruoan taas uuteen, tällä kertaa Virbacin aikuisen koiran ruokaan, ja se onkin maistunut Edille paljon paremmin kuin aiemmat ruuat. Ei se sitäkään silti aina syönyt vaan saattoi käytännössä paastota useamman päivän ja kävi vain silloin tällöin haukkaamassa pari suullista ruokaa. Pari viikkoa sitten se alkoi kuitenkin taas syödä, kuppi tyhjenee hetkessä ja nuollaan vielä tarkasti tyhjäksi, mitä se ei ole pentuaikojen jälkeen kovin montaa kertaa tehnyt. Ei se nyt ahmatti edelleenkään ole eikä aina ihan kaikkea syö, mutta paljon paremmin kuitenkin kuin ennen. Kovin herkkämahainen se on edelleen, nyt taas pari päivää maha on ollut sekaisin, kun menin antamaan sille uudenlaisia purutikkuja, jotka eivät sitten mahalle sopinutkaan.

Poseeraus. Voi kun se seisoisi näin näyttelyissäkin.

Syksyllä oli tarkoitus alkaa juosta Edin kanssa, mutta sekin on nyt jäänyt pariin juoksukertaan pienen flunssan takia. Edi juoksee ihan nätisti edellä, välillä tosin täytyy pysähtyä pikaisesti vielä pissalle, mutta ehkä senkin saisi opetettua pois. Täytyy taas kunnostautua tuossa juoksemisessa etenkin, jos ilmatkin olisivat hyviä.

Pari viikkoa sitten käytiin Edin kanssa tapaamassa kaverin kultaistanoutajaa, joka oltiin viimeksi nähty ehkä vuosi sitten, kun koira oli ihan pentu. Pienen alkuihmettelyn jälkeen koirat tulivat mielestäni ihan hyvin toimeen keskenään ja jaksoivat tunnin lenkin jälkeen vielä sisällä riehua pari tuntia ja roikkua toistensa niskassa. Sen jälkeen Edi nukkuikin koko loppupäivän. Koirapuistossa ei olla Edin kanssa käyty pitkään aikaan niin, että siellä olisi muitakin koiria. Läheisessä puistossa ei oikein käy sellaisia koiria, jotka leikkisivät Edin kanssa ja kovin isojen vieraiden koirien kanssa en uskalla Ediä päästää leikkimään, ettei sille käy mitään. Tyydytään sitten vaan käymään kävelyllä ja metsässä ja kallioilla juoksemassa. Ehkä Eddie saa kaverin jossain vaiheessa, niin olisi aina sopivan kokoinen kaveri, jonka kanssa voi leikkiä.

Mukavaa syksyn jatkoa!