Vapaapäivän metsälenkki

Vapaapäivän ohjelmassa on yleensä tiskausta ja siivousta, mutta koska kerrankin sattui hyvä (joskin kylmä ja tuulinen) ilma vapaapäiväksi, lähdimme pikkukoiran kanssa metsään kävelylle. Yritin ottaa syksyisiä kuvia Eddiestä, mutta ei se vaan jotenkin onnistu. Joko koira kävelee nenä maassa, niin ettei sen naamaa näy kuvissa ollenkaan tai se sinkoilee niin kovaa ympäriinsä, ettei kamera ehdi pysyä sen perässä. Jos taas itse jään paikoilleni seisomaan, että saisi paremmin otettua kuvia, tulee koira ihan viereen seisomaan ja ihmettelemään, miksi en liiku mihinkään. Jokunen poseerauskuva tuli silti otettua tänään ja pari ihan kelvollista muutakin.

Alkumatkasta Ediä vähän väsytti. Se tallusteli rauhallisena ympäriinsä ja haisteli kaikkea. Se ei juuri ole tottunut ihan aamusta lähtemään pidemmälle kävelylle, mutta virkistyi se silti, kun hetki oltiin kävelty metsässä.

Kanervapuska oli jostain syystä todella mielenkiintoinen tänään. Sen luona Edi olisi viihtynyt vaikka kuinka pitkään.

Kuonoa kutittaa.

Väliin pari poseerauskuvaa.

Aina, kun Eddien kanssa käy metsälenkillä, se käyttäytyy aika saman kaavan mukaan. Alkumatkasta vauhti on rauhallista, koiralla ei juuri ole kiire mihinkään ja se haistelee maata koko ajan. Usein se jää parin kymmenen metrin päähän haistelemaan jotain, mutta juoksee sitten nopeasti perään, kun huomaa jääneensä yksin. Ediä on aika helppo pitää vapaana metsässä, koska se pysyy näköetäisyydellä eikä juuri ole pelkoa, että se karkaisi minnekään.

Jonkin ajan jälkeen Eddie innostuu juoksemaan, se ei enää haistelee niin paljoa ja jää jälkeen, vaan juoksentelee edellä ja välillä pysähtyy katsomaan taakseen, onko kaikki vielä matkassa mukana.

Lenkin loppupuolella, kun koira alkaa väsähtää, alkaa sinkoiluvaihe. Eddie juoksee polkuja edestakaisin niin kovaa kuin vaan ikinä pääsee. Silloin se saattaa juosta kauemmaksikin niin, ettei sitä hetkeen näe, mutta tulee kyllä huudettaessa takaisin yhtä kovaa kuin lähtikin. Välillä se juoksee isoa ympyrää ja pitää hassua murinaa. Eddie murisee aina, kun se innostuu jostain.