Kevät saapuu!

Eddien blogi on näköjään pitänyt pientä hiljaiseloa alkuvuoden. Blogger alkoi valittaa kuvien liian suuresta määrästä, joten piti etsiä uusi tapa lisätä tänne kuvia. Muutenkaan mitään erityistä ei tammikuun näyttelyn jälkeen ole tapahtunut, joten eipä ole ollut mitään kirjoitettavaakaan.

Helmikuun japsilenkillä oltiin taas Helsingin koirametsässä.

Eddie ja toinen Luna

Edin ja tuttujen tyttökoirien lisäksi paikalla oli pitkästä aikaa kaksi muuta urosta, ja Edi päätti alkaa ärsyttäväksi ja kävi uhittelemassa sekä Martille että uudelle Yuki-japsille. Puolet lenkistä kuluikin sitten hihnan päässä, kun ei kerran osannut käyttäytyä.

Panda haukkuu

Lenkin loppupuolella päästin Edin taas irti hihnasta ja jokin taisi mennä tuon luupään päähänkin jopa perille, ja se oli ihan nätisti loppuajan, kunnes taas parkkipaikalla joku vieras, nuori uroskoira tuli liian lähelle ja Edin piti räyhätä sille.

Tämäkö kiltin näköinen naali muka ärisee muille?!

Aiemmin Eddie tuli ihan hyvin muiden kanssa toimeen ja vaikka joku ärisikin sille, ei se juuri välittänyt, ihmetteli ja vinkui vaan, että miksi tuo toinen pitää tuollaista ääntä. Nyt se kai sitten alkaa olla jo niin aikuinen, ettei se useinkaan siedä muita uroksia, etenkään, jos toinen uros on vähänkään uhkaava ja tulee liian lähelle. Eddie on mielestäni aina ollut hieman epävarma muiden koirien kanssa, mutta niin kauan, kun toinen on nätisti, on Edikin ollut. Nykyään kuitenkin se selvästi eniten ärisee sellaisille, joiden ulkonäkö on jotenkin liian itsevarma ja uhkaava, tai joiden hengitys tuhisee ja rohisee niin, että Eddie luulee, että ne murisee. Toivottavasti japsilenkeillä pystyttäisiin käymään kuitenkin jatkossakin, vaikka muita uroksia olisikin mukana.

Pari viikkoa sitten käytiin taas pitkästä aikaa Otaniemessä viikonloppukävelyllä Edin ja Jukan kanssa. Päivä oli tosi aurinkoinen, vaikka tuulikin kovasti. Muita kävelijöitä ei kumma kyllä ollut juurikaan liikkeellä, joten Eddie pääsi taas juoksemaan vapaasti suuren osan lenkistä.

Sinkoilua Otaniemessä

Edin kanssa juoksemisessakin on taas ollut parin viikon tauko lumisateiden ja muuten vaan huonojen kelien (ja oman laiskuuden) takia. Kaipa ensi viikolla voisi taas ryhdistäytyä ja käydä juoksemassa sen kanssa. Syksyllä päästiin juoksemisessa jo ihan hyvin alkuun (kesällä siis vasta aloin kunnolla juosta Edin kanssa). Sitten alkutalvesta tuli parin kuukauden tauko, kunnes taas nyt alkuvuodesta päästiin uudestaan juoksemaan, kun ostin nastalenkkarit, jotka oli kyllä tosi hyvä ostos.

Eddie on aina niin hassu, kun ollaan lähdössä juoksulenkille. Se tunnistaa jo sisällä varusteista, että on juoksulenkki tiedossa. Ulkona ensin kävellään hetken matkaa ja se tosi äkkiä tekee tarpeensa ja sitten kiskoo hulluna hihnassa ja haukkuu innostuneena kaikelle. Kun sitten oikeesti lähdetään juoksemaan, se vetää korvat luimuun taakse ja laukkaa innoissaan ihan täysiä (tai niin täysiä kuin minä sen perässä pystyn juoksemaan). Parin kilsan jälkeen vauhti hieman rauhoittuu, ja kyllä se edelleenkin välillä pysähtyy pissalle nopeasti, mutta tosi hyvin ja nätisti sen kanssa pystyy nykyään juoksemaan. "Juostaan" -käskyllä sen usein jopa saa jatkamaan juosten matkaa, jos huomaan, että se meinaa pysähtyä haistelemaan jotain. Joskus toki joku tyttökoiran pissaläikkä nyt vaan on niin vastustamaton, että siihen on pakko yrittää pysähtyä hetkeksi.

Edihän on aina innostunut kaikesta kovaa menevästä ja pyörille ja lenkkeilijöille haukkumisen kanssa saa edelleen tehdä töitä, mutta tuntuu, että juostessa sitä ihan ärsyttää se, jos joku menee kovempaa kuin se itse. Jos joku menee sen ohi (oli se sitten auto tai mikä tahansa), alkaa Edi taas kiskomaan kauheasti ja yrittää päästä itse taas ohi. En tiedä, pitäisikö siitä sitä kieltää, kun periaatteessa juostessa kai sen olisi hyväkin vetää jonkin verran.

Jollekin koirakurssillekin olisi tarkoitus osallistua taas keväällä jossain vaiheessa, mutta en tiedä vielä, mille. Vaihtoehtoina tällä hetkellä ovat näyttelyharjoittelukurssi, hihnakäytöskurssi ja temppukurssi, jolla opetellaan kaikenlaisia pieniä temppuja. Hihnakäytöskurssi nyt varmaan olisi järkevin, mutta siellä varmaan on aika samoja asioita kuin kiva koirakansalainen -kurssilla, joten joku muukin olisi kiva vaihteeksi. Agilityakin olisi kiva taas pitkästä aikaa kokeilla, tosin en tiedä, olisiko Eddie yhtään sen innostuneempi siitä kuin aiemminkaan.

Eddien karvanlähtöaikakin on taas alkanut, aika lailla samaan aikaan kuin viime vuonnakin. Eilen sai taas harjata irti ison kasan karvaa. Tänään aamulla pesin ja föönasin koiran pikaisesti, mutta nyt illalla taas tuntui, että jäljelle jäänyt pohjavilla alkaa ns. paakkuuntua ja silloin se yleensä lähtee pian irti. Onneksi tuon karva lähtee lähinnä harjaamalla eikä leviä pitkin kämppää joka puolelle. Kohta on koira taas ihan ohkainen ja hoikka, kun kaikki karva lähtee aina kerralla irti. Kesää ja lämpimiä säitä odotellaan siis!