Turku KV 24.1.2015

Tämän vuoden näyttelykausi avattiin siis eilen Turussa. Alunperin oli ajatuksena ilmoittaa sinne Eddie, koska se on yleensä talvella hyvässä turkissa, mutta koska se viime syksynä tiputti yllättäen turkkinsa täysin, en viitsinytkään sitä ilmoittaa, kun taso on Turussa yleensä ollut kova. Ja hyvä, etten ilmoittanut. Tuomari oli tosi tiukka ja Eddie on edelleen niin ohkaisessa turkissa, että näyttää ihan koinsyömältä. Matkaan lähti siis ainoastaan Bono, ensimmäistä kertaa ihan virallisiin kilpailuihin junnuluokkaan.

Bonon kanssa junnu-uroksissa oli neljä muutakin koiraa, joten menestystavoitteita ei meillä oikeastaan ollut. Tavoitteena oli, että Bono olisi reipas ja käyttäytyisi nätisti. Japsit olivat kehässään päivän ensimmäinen rotu, joten päästiin ennen kehän alkua harjoittelemaan hieman. Lähdettiin kotoa jo kuuden jälkeen ja Bonon tuli vähän paha olo autossa eikä nukkunut automatkalla juuri ollenkaan. Turussa se olikin aika väsynyt ja vaikka ei muuten jännittänytkään, oli pöytä jostain syystä jännittävä paikka ja siinä piti vähän tutista eikä makupalatkaan kelvanneet.

Näyttelytreenit ovat olleet tauolla, joten treenejä ennen näyttelyä ei juurikaan kertynyt, kun läheiset kentätkin on jäädytetty luistinradoiksi eikä niille ole päässyt harjoittelemaan. Välillä ollaan lenkillä pidetty pikatreenejä niin, että välillä Eddie menee edellä ja Bono nätisti perässä ja sitten toisinpäin, ja ovat ihan ok sujuneetkin. Vieraat koirat on kuitenkin aina eri juttu ja Bonolla olisi niin hirveä hinku mennä moikkaamaan edellä kulkevia, ettei se malta kävellä nätisti. Se meillä on ohjatuissa näyttelytreeneissäkin ollut isoin ongelma. Bono seisoo kyllä nätisti, mutta etenkin ryhmässä juostessa se alkaa rynniä edellä kulkevan perään.

Tuomarina oli tiukka irlantilainen täti, joka tutki koiran tosi tarkkaan pöydällä. Sormien avulla mitattiin kuonoa ja kalloa ja puristeltiin poskea, katseltiin kynsiä ja vaikka mitä. Pöytä jännitti Bonoa edelleen, mistä tuli maininta myös arvosteluun ("Not happy on the table"), mutta antoi kuitenkin tosi hyvin tutkia eikä edes yrittänyt väistää tuomaria, mikä oli kiva juttu. Ihan ekoissa näyttelyissä ja mätsärissähän Bono lähinnä yritti hypätä pöydältä alas tuomaria karkuun. Kotona Bono on useinkin trimmipöydällä eikä se kotona ole jännittänyt pöytää, joten en ymmärrä, mistä sen yhtäkkinen jännitys oikein tuli. Lisää treeniä siihenkin siis.

Juokseminen meni vähän kaahottamiseksi, mutta seisominen sujui  ainakin omasta mielestäni ja ainakin Bonolla oli häntä ylhäällä koko ajan ja oli muutenkin reipas!

Tuloksena ekasta virallisesta näyttelystä oli EH aika oudolla arvostelulla. SAn sai vain pari koiraa ja mitä nyt muiden arvosteluista kuulin, arvosteltiin eri koirista ihan eri juttuja. Bonoa moitittiin paljon vuotavista silmistä, jotka pilaavat sen ilmeen, mutta ei ne kyllä minusta nyt niin paljoa vuoda. Pakkasilmoilla sen silmät vähän vetistää ulkona ja pieni osa silmänurkasta on vähän värjäytynyt punertavaksi, mutta ei minusta kovin paljoa. Jollekin toiselle koiralle oltiin huomautettu, että mustia kynsiä on liian vähän, mutta Bonon arvostelussa ei sanota kynsistä mitään. Ja Bonollahan ei ole yhtään ainoaa mustaa kynttä. Vaikka arvostelu oli vähän mitä sattuu, olin kokonaisuutena oikein tyytyväinen Bonon esiintymiseen. Tämä oli nyt viides esiintyminen ikinä, jos mätsärit otetaan mukaan, ja se on joka kerta aina ollut vähän reippaampi kuin aiemmin. Mikä lie mörkökausi oli kesällä, kun mikään ei sujunut sen kanssa, mutta kai siitä hyvä showpuudeli vielä tulee! Tai jos ei tule, niin ei sekään nyt niin haittaa.

Vuotavasilmäinen onneton Bono