Syyskuu kului lähinnä muuttamisen merkeissä, kun muutimme koko kesän kestäneen putkiremonttievakon jälkeen takaisin omaan kämppäämme. Viikonloppuisin aika kului usein mökillä sienimetsällä, mikä koirallekin sopi oikein hyvin.
Pikku-Eddie on aina niin tohkeissaan metsässä ja kulkee varmaan kymmenen kertaa niin pitkän matkan kuin kaikki muut. Parin tunnin sienireissun jälkeen se on yleensä ihan uupunut, kun on koko ajan pitänyt juosta paikasta toiseen ja hyppiä kaatuneiden puiden ja ojien yli.
Eddiellä on hieno taipumus löytää metsän keskeltä kaikki parhaimmat kuralätäköt ja ojat, joihin on pakko mennä hyppimään.
Eddie sopeutui taas tänne vanhaan kämppään ihan hetkessä, etenkin sitten, kun saatiin huonekaluja ja mattoja paikoilleen. Rappukäytävän äänille se välillä vähän haukkuu, mitä se ei juuri koskaan aiemmin tehnyt. Viereisen rapun remonttiääniä kuuluu vielä päivisin jatkuvasti ja rappukäytävässäkin kaikuu oudosti, kun suojapahvit on vielä paikoillaan. Toivottavasti haukkuminenkin loppuu jossain vaiheessa, vaikka vajaa viikko täällä nyt on vasta kulunut.
Ulkona tosiaan vain sataa koko ajan, joten lenkitkin ovat olleet tosi ankeita. Viime viikonloppuna oli vähän aurinkoisempaa ja poutaisempaa ja oltiin täällä kaupungissakin Eddien kanssa sienimetsällä. Tarkoitus oli vain lähteä metsälenkille koiran kanssa, mutta sattumalta vastaan tuli iso kasa suppilovahveroita, joten niitä oli pysähdyttävä keräämään. Lenkki venähti kahden tunnin mittaiseksi metsässä vaelteluksi. Suppilovahveroita löytyi yli 1,5 litraa, koira väsähti taas kovasti ja lenkkarit oli ihan märät kotiin tullessa, mutta hauskaa oli! Koira oli melkein koko lenkin ajan vapaana sinkoilemassa, välillä se piti hetkeksi ottaa kiinni, kun maastopyöriä, sienestäjiä ja muita koiranulkoiluttajia tuli metsäpoluilla vastaan.
Syyskuun jaspilenkille emme päässeet mukaan, mutta toivottavasti taas lokakuussa jossain vaiheessa tulee uusi lenkki! Lokakuussa meillä alkaa lisäksi Edin kanssa kiva koirakansalainen -kurssi, joka kestää jouluun saakka. Toivon, että sieltä saisi vähän lisää motivointivinkkejä tuolle otukselle, mutta lähinnä kaipasin vain jotain kunnollista tekemistä taas pitkästä aikaa. Ensi keväänä voisi etsiä vaikka jonkin agilitykurssin, missä voisi verestää muistoja. Agilityssa meillä onkin ollut jo yli vuoden tauko niin, ettei olla tehty mitään siihen littyvää, kun valmistumisen jälkeen en enää saanut paikkaa koulun koirakerhossa.
Parin päivän päästä on tiedossa vielä tämän syksyn viimeinen koiranäyttely Tuuloksessa. Paikalla on vain kolme japsia, Eddien lisäksi japsilenkeiltä tuttu Panda ja Eddien velipuoli Tuisku, joka tavattiin Kouvolassa tänä kesänä. Sitten Eddie jää kasvattamaan turkkiaan talvea varten ja odotamme Eddien tummanruskeita piilolinssejä saapuvaksi (vitsi vitsi...)! Mukavaa syksyn odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti